keskiviikko 5. marraskuuta 2014

Sähköisten kokeiden kokeilut jatkuvat

Ja nyt siirryttiin Googlen lomaketyökalun käytössä myös humanististen reaaliaineiden puolelle. Monivalintahan ei tällä osasella ole Suomen kouluissa ollut kovin korkeassa kurssissa, mutta asiaan saattaa tulla muutos. Oikein muotoilluilla kysymyksillä ja tyypillisimpiä virhekäsityksiä mittaavilla vastausvaihtoehdoilla saadaan kyllä osaaminen pintaan. IB-lukioiden päättötutkintohan on käytännössä kokonaisuudessaan monivalintaa...

Sirpalta voi tiedustella kokemuksia aiheesta omia jatkokehitelmiä varten. Simo puolestaan tutustui saman työkalun automaattiseen tarkistukseen ja kirjoittanee siitä oman blogitekstinsä tuotapikaa muillekin opiksi.

Googlen paketista löytyy myös uusi luokkahuone -ominaisuus, joka lienee suurella osalla opettajista vielä ottamatta käyttöön. Tämä työkalu tuo lisää mahdollisuuksia erilaisten ryhmien kätevään luomiseen ja mm. Moodlen korvaamiseen. Käykääpä kokeilemassa ja kirjoitellaan taas tänne blogiin kokemuksistamme. Tässä toisessä blogissa alustavia kokemuksia ja ominaisuuksien esittelyä englanniksi.

Webinaari sähköisistä kisoista matemaatikoille

YTL:n ja Digabin webinaarisarja on kierähtänyt sellaiseen vaiheeseen, että viime perjantaina oli vuorossa LUMA-aineet eli erityisesti matemaattisen esittämisen tekniset erityisvaatimukset. Kyseinen webinaari on seurattavissa tallenteena Digabin sivuilta. Käykääpä siis siellä, jos asia ihmetyttää. Tallenteeseen pääsee käsiksi ainakin jonkin Digabi yhteysopettajan avulla. Seuraavana vuorossa on tällä viikolla 6.11. sähköinen YO-koe reaaliaineissa, jonka yhteydessä käsitellään myös äidinkieli, sillä vastaustyyli on samalla tavalla tekstipohjainen. Heti perään 7.11. on vuorossa teknisten perusasioiden Digabi Tech Basic -webinaari. Nämäkin ovat seurattavissa myös tallenteena, jos perjantai-iltapäivään keksii paempaakin tekemistä...

perjantai 31. lokakuuta 2014

Laskimet vaihtoon!

Matemaatikot ovat jo hetken aikaa miettineet vaihtoa TI:n leiristä Casiolle. Eilinen Etelä-Pohjanmaan MAOLry:n koulutustilaisuus vahvisti asian lopullisesti. Ensi syksystä lähtien ohjeistamme kaikkia pitkän matematiikan opiskelijoita hankkimaan itselleen Casio Classpad fx-cp400 -kämmenlaitteen. Kaikille opettajille hankitaan luonnollisesti sama laite ja koulun kaikkiin koneisiin asennetaan kämmenlaitetta (laskin) hyvin identtisesti emuloiva classpad manager ohjelma.

Kämmenlaitteiden käyttö voi hyvinkin jäädä välivaiheeksi siirryttäessä sähköisiin kirjoituksiin ja samalla käytännössä vaiheeseen, jossa opiskelijoilla on tunnilla laskimen sijasta tabletti tai kannettava, jossa kyseinen ohjelma on sisällä. Laskutoiminnan suorittaa joka tapauksessa ohjelmisto ja laite jolla sitä käytetään on vain kosmetiikkaa. Nykyisen YO -tutkinnon ohjeistuksen voimassa ollen kirjoituksiin saa toistaiseksi tuoda vain kämmenlaitteen, eikä tablettia tms. joten tämä välivaihe on vain elettävä.

Itse ohjelma on äärimmäisen helppo käyttää ja tämä olikin selvästi ykköskriteeri vaihdolle. Kun ohjelma on lisäksi ostettavissa ja asennettavissa koululle laskimista riippumattomana, voivat sen käyttöä harjoitella muutkin kuin laskimen omistajat. Kyseinen ohjelmahan on osa Digabin ohjelmistopakettia ja siten kirjoituksissa käytettävissä täysin laitteesta ja matematiikan oppimäärästä riippumatta. Alamme siis myös lyhyen puolella harjoitella sen käyttöä viimeistään vuonna 2016 lukionsa aloittavien keskuudessa, sillä heille matematiikankin kirjoitukset ovat sähköisessä muodossa.

torstai 23. lokakuuta 2014

Kahoot opetuksessa




Nettihän on piukassa erilaisia sovelluksia, joilla voi laatia pikaisen kyselyn vaikka pistariksi, opitun asian testaamiseksi ennen seuraavaan kokonaisuuteen siirtymistä, kokeen osaksi tai ihan vain oppituntia piristämään. Yksi näistä on Kahoot, parhaiten kuvallisen informaation pohjalta monivalinnoin vastattavaksi soveltuva visailutyökalu. Itse laadin ensimmäisenä molekyylien nimeämistä harjoittavan oppituntivisailun kemian ensimmäiselle kurssille. Kysymyksenä oli joko mihin ryhmään molekyyli kuuluu tai mikä on molekyylin nimi. Opiskelijat valitsevat omalla mobiililaitteellaan tai lainatulla tabletilla tai chromebookilla mielestään oikean neljästä vaihtoehdosta opettajan asettaman ajan puitteissa. Opiskelijan saamaan pistemäärään vaikuttaa oikeiden vastausten määrän lisäksi myös nopeus, joten reippaalla kilpailuvietillä varustetut pohjalaiset saa innostumaan aiheesta hyvinkin helposti.

Taustalla opettajan näkymä ja etualalla mobiililaitteen vastausnäkymä.
Osoitteessa  https://getkahoot.com/ voit helposti ja ilmaiseksi rekisteröityä kahoottien laatijaksi. Laatiminen on hyvin helppoa. Kysymysteksti kirjoitetaan sille varattuun tilaan ja kuvan saa lisättyä helposti raahaamalla. Tämän jälkeen syötetään vastausvaihtoehdot ja asetetaan vastausaika. Valmis Kahoot talletetaan sopivalla nimellä palveluntarjoajan serverille, josta sen voi toistaa vaikka miten monta kertaa. Kun haluat teettää Kahootin opiskelijoilla, avaat ja aktivoit (launch) valmiin visan. Tällöin Kahoot arpoo visalle yksilöllisen gamepin –tunnuksen. Tässä vaiheessa viimeistään laitat näyttösi näkymään tykillä, jotta opiskelijat näkevät tunnuksen. Opiskelijat kirjautuvat tunnuksen avulla sivulla https://kahoot.it/   ja valitsevat itselleen pelinimen (nickname), jolla heidät voi tunnistaa (jos käytät pistarina, ohjeista valitsemaan tunnistettava nimi). Opettajan näytölle alkaa ilmestyä osallistujien pelinimiä ja juokseva numero, joka kertoo osallistujien määrän. Kun tarvittava määrä on paikalla, voit käynnistää visan. Jokaisen kysymyksen vastausajan päätyttyä ohjelma kertoo viiden kärjen pisteissä ja visan loputtua voit selata vastauksia tarkemmin, niin oikeiden vastausten kuin vastausaikojenkin osalta.

Luomasi kahootin voit siis toistaa miten usein haluat. Voit asettaa kahoottisi myös julkiseksi tai käyttää jotain valmista julkista kahoottia, joita on reilut 494 tuhatta.

Kahoot on tarkoitukseensa erittäin helppokäyttöinen, selkeä ja mukaansa tempaava suorittajan näkökulmasta. Ainakin motivoiva ja vaihtelua tuova funktio sillä siis on. Vaivalleen saa myös mukavasti vastinetta. Kokeen osaksi en sitä ehkä käyttäisi, mutta pistarina kyllä. Erityisen hyvin se toimii opiskelijoiden välisenä leikkimielisenä kisana ja oman osaamisen tarkistusmenetelmänä. Minä tykkäsin ja aion käyttää jatkossakin!

keskiviikko 22. lokakuuta 2014

Digabin weibinaarit käynnissä

Digabin webinaarit yhteysopettajille käynnistyivät tänään. Webinaarit tallennetaan, ja ne ovat ainakin jonkin aikaa katseltavissa digabin verkkosivuilla myös muiden, kuin yhteysopettajien toimesta. Tämän päivän teemana oli hankken nykytilanne, joka ei toki ole Kurikan koulutuksen jälkeen juuri ehtinyt muuttua. Webinaarin chatissa tuli esiin uusi pikakysymysten laatimistyökalu pro-profs quiz, jonka ajattelin kurkata, josko siitä löytyisi sopiva väline omaankin käyttöön.

Seuraavana on vuorossa LUMA-aineiden webinaari ensi viikolla, reaaliaineiden oma webinaari hieman myöhemmin ja lopulta kielten. Äidinkielen kirjoituksista kiinnostuneita kehoitettiin seuraamaan reaaliaineiden lähetystä. Digabin sivuilla on tallenteena nytkin nähtävissä myös Konneveden suuntaan aiemmin pidetty webinaari, jossa käsitellään sähköistyviä kirjoituksia vieraiden kielten kokeissa.

torstai 9. lokakuuta 2014

Vertaistukea verkosta

Usein on hyödyllistä hieman selailla nettiä, jos on tarve kokeilla jotain uutta. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, jos joku toinen on sen jo tehnyt. Asiaan tietenkin kuuluu jakaa eteenpäin myös itse tekemiään oivalluksia. Ohessa kaksi mielestäni hyvää blogia. Ensimmäisestä löytyy monipuolista materiaalia eri oppiaineisiin, jälkimmäinen on fysiikan opetuksesta kertova blogi:
Maikan työkalupakki
Töölön yhteiskoulun blogissa on kattava tunnistesanasto ja sitä voi seurata sähköpostilla ja syötteellä.
Fysiikan opetus ja oppiminen.
Riitta Salmenojan blogi, jossa viimeisimpänä postauksena digikoeviikon kokeilu.

maanantai 6. lokakuuta 2014

Matematiikan sähköinen ylioppilaskoe - muutamia muistiinpanoja MAOLin syyspäiviltä 4.10.2014

Matematiikka kirjoitetaan ensimmäisen kerran sähköisesti keväällä 2019. Koe tulee noudattelemaan keväällä 2016 käyttöön otettavan kokeen rakennetta:

Osa          Tehtävät        Kokelas vastaa          Apuvälineet

A                    4                         4                     taulukkokirja

B1                  5                         3                      taulukkokirja ja laskin

B2                  4                         3                      taulukkokirja ja laskin


Tehtävätyyppejä on kolmenlaisia:

1. Monivalinta ja yhdistelytehtävät. Kirjoittaminen minimoitu.
2. Yksinkertaiset tuottamistehtävät
3. Tiedon yhdistelemistä ja analysointia vaativat tehtävät, joissa tarvitaan useamman kurssin tietoja.

Jokeritehtävät poistuvat.

Matematiikan jaos julkaisee vuoden 2014 aikana mallikokeen, joka löytyy Digabin sivuilta.

Luonnostelua mallikokeesta voit tutkia Peter Hästön blogissa (10,3,2014). Näyttää mielenkiintoiselta!

Kokeessa ei testata tietoteknisiä taitoja, mutta selvää on, että hyvät tvt-taidot helpottavat ja nopeuttavat vastaamista. Matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa oman haasteensa antavat kaavat, kuvaajat ja rakennekaavat, Tällä hetkellä käytettävien ohjelmistojen listalla ovat mm. LibreOffise (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, kuvaajien tuottaminen), TI N-Spire ja vastaava ohjelma Casiolta (symbolinen laskenta), Digi-MAOL,LoggerPro ja Geogebra (kuvaajat). Kokeen aikana voi käyttää laskinta ja luonnostella tehtäviä myös paperille.

Kokeen kokonaispistemäärä on 120, joten pisteitys kokee mullistuksen.