Kromikirjoja laajempaan testiin

Viime viikolla järjestettiin Suupohjan alueen oppilaitosten keskustelutilaisuus TVT-asioiden haasteista ja mahdollisista vastauksista. Tarkoituksena on yhdessä ja toisten kokemuksista rikastuen tutustua erilaisiin mahdollisuuksiin kohdata yhä enemmän tietoteknistyvän maailman haasteet pedagogisesti mielekkäällä ja kustannustehokkaalla tavalla.

Keskustelutilaisuudessa kukin oppilaitos kertoili omasta lähestymistavastaan ja omista kokemuksistaan. Koska kokemuksemme Chromebookeista yhdessä Google Driven kanssa ovat olleet kovin rohkaisevia, esittelimme omia kokemuksiamme ja kehoitimme muitakin tutustumaan esimerkiksi tässä blogissa julkaistun sisältöön ja itse laitteisiinkin.

Tänään Suupohjan Ammatti Instituutin edustaja kävikin hakemassa pari laitetta kokeiluun. Meillähän oli aikoinaan kokeilussa heidän hankkeensa iPadeja, ja tämä kokeilu oli hyvin hedelmällinen vaikuttaen merkittävästi meidän oman hankkeemme suuntaan ja painopisteisiin. Toivottavasti SAI saa kokeilusta saman tasoisen varmuuden heille parhaiten soveltuvasta laiteympäristöstä.

4d-malli ihmiselimistöstä i-padille tai androidille

Ihmisen biologian kurssin alussa haeskelin i-padillani sen AppSroresta kurssille mahdollisesti sopivia materiaaleja ja törmäsin sovellukseen nimeltä Anatomy 4D. Ohjelma on saatavilla myös Google Play kaupasta eli androidille. Se toimii aika omalaatuisella ja jännittävällä tavalla: sovellukseta saa s-postin kautta tulostettua pari kohdistussivua, joita i-padin kameralla eri suunnista ja etäisyyksiltä näyttämällä 3D-mallia sykkivästä sydämestä tai koko kehosta voi katsoa eri etäisyyksiltä ja suunnista. Hieman vain jäi epäselväksi mikä se 4. ulottuvuus tässä oli, mutta vähintään 3 ulottuvuutta tässä tulee hyvin esiin. Kannatta kokeilla!

Googlen lomakkeen (Forms) avulla kerättyjen vastausten automaattitarkistus: FLUBAROO ja Peda.net koealustana

Päätin tällä koeviikolla kokeilla sähköistä koetta niin, että opiskelijat vastaavat tietokoneella. Ensimmäisen kokeilun tein e-Opinbi1-kurssin kirjan mukana tullutta valmista käsitetehtävää hieman muokaten ja soveltaen Peda.netin työkaluilla. Peda.netin tehtävätyökalu on toimiva, mutta hieman kankea muokata, koska kysymykset vaihtoehtoineen pitää syöttää tekstinä hakasulkeissa olevien "tagien" kanssa. Homma onnistui kuitenkin kätevästi, kun lähdin liikkeelle valmiista pohjata, josta tehtävän osia kopioimalla ja vain kysyttyjä asioita muuttamalla sai kätevästä valmista. Peda.netin etu on se, että se pisteyttää tehtävät automaattisesti.

Toisen kokeilun päätin tehdä Googlen lomaketyökalun Formsin avulla, koska Marjo oli kehunut, että se toimi hyvin ja siihen saa liitettyä kuviakin tehtäviin. Ainut ongelma sen kanssa oli automaattipisteytyksen puute. Niinpä googlasin hieman ja löysin Googlen käyttäjien keskustelun, jossa kerrottiin Flubaroo-nimisestä Googlen taulukkolaskentaohjelman Sheets:in laajennuksesta.

Koetehtäväthän tehdään siis Google Lomakkeilla eri Froms:lla, mutta se tulostaa vastaukset automaattisesti Sheets:in taulukoksi. Tämä automaattitarkistusohjelma pitää siis asentaa Sheets:in laajennukseksi, ei kyselytyökalu Formsiin.

Asennus onnistuu helposti avaamalla Sheets ja valitsemalla ylälaidan Laajennukset-valikosta kohta Hanki laajennuksia. Avautuvassa laajennusvalikossa FLUBAROO -niminen laajennus tulee helposti heti näkyviin, koska se on hyvin suosittu. Jos se ei heti löydy, sen voi hakea nimellään etsintäkentällä. Tämän jälkeen vain hyväksytään sen asennus ja sen vaatimat oikeudet Google Driven käytössä.

Sitten suunnitellaan koe/tehtävät Formsilla ja tehdään itse lomaketta käyttämällä oikea malliratkaisu, joka automaattisesti tulee Formsin luomaan taulukkoon Sheetsiin. Tehtäviä laatiessa kannattaa rastittaa kohdat, jossa pakotetaan vastaajia kirjautumaan, tallettaa käyttäjätunnus ja sallia vain yksi vastauskerta. Lisäksi ensimmäisenä kysymyksenä kannattaa kysyä nimeä.

Jos käyttää tehtäviin kuvia, niihin liittyvät kysymykset joutuvat eroon kuvista, jos valitsee tehtävien satunnaisen järjestyksen, mikä ehkäisee lunttausta kokeessa. Tämän voi ratkaista laittamalla ennen ja jälkeen kuvatehtävän sivunvaihdon, jolloin kuva ja sen kysymykset pysyvät yhdessä satunnaisesta järjestyksestä huolimatta. Myös tehtävien sisällä vaihtoehtojen järjestys kannatta satunnaistaa, samasta syystä. Tämä ei haittaa automaattitarkistusta.

Jotta automaattitarkistus toimisi, kannattaa käyttää vain monivalintoja, joihin on yksi oikea vastaus tai yhden sanan kirjoitettuja vastauksia, joihin on vaihtoehtoiset sanat annettu tehtävän alussa. Flubaroo ei nimittäin osaa tunnistaa osittain oikeita vastauksia vaan antaa 0p, jos vastauskentän sisältö poikkeaa yhtään malliratkaisusta. Myös eri järjestyksessä olevat useat oikeat vaihtoehdot ovat ongelma, jos on käyttänyt vaihtoehtojen sekoitustoimintoa. Mutta siis yhden oikean vastauksen tehtävät toimivat hyvin. 

Kun koe/tehtävät on teetetty opiskelijoilla, automaattiarviointi käynnistyy nyt Sheetsin Laajennukset-valikosta sinne ilmestyneestä kohdasta Flubaroo. Arviointi alkaa valitsemalla 1. alakohta Grade Assignment. Jotta Flubaroo osaisi pisteyttää vastaukset, sille pitää kertoa, miten monta pistettä mistäkin sarakkeesta (=tehtävästä) voi saada ja missä sarakkeissa on vain opiskelijoiden id-tietoja (nimi, käyttäjätunnus). Tämän jälkeen seuraavalla näytöllä pitää valita, millä rivillä on se aiemmin tekemäsi oikea mallivastaus, johon opiskelijoiden vastauksia verrataan. (Tässä kohdassa itselläni vastausten kellonajat olivat joltain muulta aikavyöhykkeeltä.)

Kun nämä 2 valintaa on tehty, Flubaroo muodostaa itsestään Sheetsiin uuden välilehden, jossa on koko ryhmän tehtäväkohtainen pisteytys ja jokaisen yhteispistemäärä!

Simo T.

Sähköinen luokkahuone

Tuomas  huuteli kokemuksia sähköisen luokkahuoneen käytöstä. Tässä muutama ajatus ihan vasta- aloittelijalta.
Aloittamaan pääset osoitteessa https://www.google.com/edu/classroom/ klikkaamalla  "siirry classroomiin". Uuden kurssin luominen käy helposti vaikkapa pääsivulta plussasta.  Kirjoitat kenttään kurssin nimen ja klikkaat "luo" ja luokkahuone on valmis sisustettavaksi! Voit aloittaa vaikkapa visuaalisesta osasta ja valita luokkasi seinälle sopivan kuvateeman.

Itse riemastuin siitä, että luokkahuoneeseen oppilaat pääsevät kirjautumaan ohjelman antamalla koodilla, jonka voi myös tarvittaessa muuttaa. Ei siis enää tarvitse kirjoitella pitkiä sähköpostiosoitelistoja. Hienoa!

 Luokkahuoneessa voit jakaa oppilaille tehtäviä. Tiedoston saa nopsasti ja helposti raahattua tehtävään. Asetuksista saa määrättyä, voiko jakamaasi kohdetta muuttaa ( vaikkapa vastata kysymyksiin tai täydentää puuttuvia sannoja.) Sen voi jakaa jokaiselle omaksi tai vain luokalle ja siihen saa lisättyä myös linkkejä ja videota. Oppilaat palauttavat tehtävän ja ohjelmasta näet, kuka on tehtävän palauttanut. Tehtävät saa myös arvioitua.

Voit myös lähettää oppilaalle ilmoituksen. Itse laitoin ilmoitusmuodossa linkit, joista toinen antoi netistä tekijöihinjakoharjoitustehtäviä, toinen vei rap-videoon, jossaa oli tosi tylsä aihe -tekijöihin jako ;)

Kannattaa käydä kokeilemassa. Kysyäkkin saa, autan minkä osaan.

Erinomaisia vinkkejä saa facesta GAFE Finland ryhmästä.

Sähköisten kokeiden kokeilut jatkuvat

Ja nyt siirryttiin Googlen lomaketyökalun käytössä myös humanististen reaaliaineiden puolelle. Monivalintahan ei tällä osasella ole Suomen kouluissa ollut kovin korkeassa kurssissa, mutta asiaan saattaa tulla muutos. Oikein muotoilluilla kysymyksillä ja tyypillisimpiä virhekäsityksiä mittaavilla vastausvaihtoehdoilla saadaan kyllä osaaminen pintaan. IB-lukioiden päättötutkintohan on käytännössä kokonaisuudessaan monivalintaa...

Sirpalta voi tiedustella kokemuksia aiheesta omia jatkokehitelmiä varten. Simo puolestaan tutustui saman työkalun automaattiseen tarkistukseen ja kirjoittanee siitä oman blogitekstinsä tuotapikaa muillekin opiksi.

Googlen paketista löytyy myös uusi luokkahuone -ominaisuus, joka lienee suurella osalla opettajista vielä ottamatta käyttöön. Tämä työkalu tuo lisää mahdollisuuksia erilaisten ryhmien kätevään luomiseen ja mm. Moodlen korvaamiseen. Käykääpä kokeilemassa ja kirjoitellaan taas tänne blogiin kokemuksistamme. Tässä toisessä blogissa alustavia kokemuksia ja ominaisuuksien esittelyä englanniksi.

Webinaari sähköisistä kisoista matemaatikoille

YTL:n ja Digabin webinaarisarja on kierähtänyt sellaiseen vaiheeseen, että viime perjantaina oli vuorossa LUMA-aineet eli erityisesti matemaattisen esittämisen tekniset erityisvaatimukset. Kyseinen webinaari on seurattavissa tallenteena Digabin sivuilta. Käykääpä siis siellä, jos asia ihmetyttää. Tallenteeseen pääsee käsiksi ainakin jonkin Digabi yhteysopettajan avulla. Seuraavana vuorossa on tällä viikolla 6.11. sähköinen YO-koe reaaliaineissa, jonka yhteydessä käsitellään myös äidinkieli, sillä vastaustyyli on samalla tavalla tekstipohjainen. Heti perään 7.11. on vuorossa teknisten perusasioiden Digabi Tech Basic -webinaari. Nämäkin ovat seurattavissa myös tallenteena, jos perjantai-iltapäivään keksii paempaakin tekemistä...

Laskimet vaihtoon!

Matemaatikot ovat jo hetken aikaa miettineet vaihtoa TI:n leiristä Casiolle. Eilinen Etelä-Pohjanmaan MAOLry:n koulutustilaisuus vahvisti asian lopullisesti. Ensi syksystä lähtien ohjeistamme kaikkia pitkän matematiikan opiskelijoita hankkimaan itselleen Casio Classpad fx-cp400 -kämmenlaitteen. Kaikille opettajille hankitaan luonnollisesti sama laite ja koulun kaikkiin koneisiin asennetaan kämmenlaitetta (laskin) hyvin identtisesti emuloiva classpad manager ohjelma.

Kämmenlaitteiden käyttö voi hyvinkin jäädä välivaiheeksi siirryttäessä sähköisiin kirjoituksiin ja samalla käytännössä vaiheeseen, jossa opiskelijoilla on tunnilla laskimen sijasta tabletti tai kannettava, jossa kyseinen ohjelma on sisällä. Laskutoiminnan suorittaa joka tapauksessa ohjelmisto ja laite jolla sitä käytetään on vain kosmetiikkaa. Nykyisen YO -tutkinnon ohjeistuksen voimassa ollen kirjoituksiin saa toistaiseksi tuoda vain kämmenlaitteen, eikä tablettia tms. joten tämä välivaihe on vain elettävä.

Itse ohjelma on äärimmäisen helppo käyttää ja tämä olikin selvästi ykköskriteeri vaihdolle. Kun ohjelma on lisäksi ostettavissa ja asennettavissa koululle laskimista riippumattomana, voivat sen käyttöä harjoitella muutkin kuin laskimen omistajat. Kyseinen ohjelmahan on osa Digabin ohjelmistopakettia ja siten kirjoituksissa käytettävissä täysin laitteesta ja matematiikan oppimäärästä riippumatta. Alamme siis myös lyhyen puolella harjoitella sen käyttöä viimeistään vuonna 2016 lukionsa aloittavien keskuudessa, sillä heille matematiikankin kirjoitukset ovat sähköisessä muodossa.

Kahoot opetuksessa

Nettihän on piukassa erilaisia sovelluksia, joilla voi laatia pikaisen kyselyn vaikka pistariksi, opitun asian testaamiseksi ennen seuraavaan kokonaisuuteen siirtymistä, kokeen osaksi tai ihan vain oppituntia piristämään. Yksi näistä on Kahoot, parhaiten kuvallisen informaation pohjalta monivalinnoin vastattavaksi soveltuva visailutyökalu. Itse laadin ensimmäisenä molekyylien nimeämistä harjoittavan oppituntivisailun kemian ensimmäiselle kurssille. Kysymyksenä oli joko mihin ryhmään molekyyli kuuluu tai mikä on molekyylin nimi. Opiskelijat valitsevat omalla mobiililaitteellaan tai lainatulla tabletilla tai chromebookilla mielestään oikean neljästä vaihtoehdosta opettajan asettaman ajan puitteissa. Opiskelijan saamaan pistemäärään vaikuttaa oikeiden vastausten määrän lisäksi myös nopeus, joten reippaalla kilpailuvietillä varustetut pohjalaiset saa innostumaan aiheesta hyvinkin helposti.

Taustalla opettajan näkymä ja etualalla mobiililaitteen vastausnäkymä.

Osoitteessa  https://getkahoot.com/ voit helposti ja ilmaiseksi rekisteröityä kahoottien laatijaksi. Laatiminen on hyvin helppoa. Kysymysteksti kirjoitetaan sille varattuun tilaan ja kuvan saa lisättyä helposti raahaamalla. Tämän jälkeen syötetään vastausvaihtoehdot ja asetetaan vastausaika. Valmis Kahoot talletetaan sopivalla nimellä palveluntarjoajan serverille, josta sen voi toistaa vaikka miten monta kertaa. Kun haluat teettää Kahootin opiskelijoilla, avaat ja aktivoit (launch) valmiin visan. Tällöin Kahoot arpoo visalle yksilöllisen gamepin –tunnuksen. Tässä vaiheessa viimeistään laitat näyttösi näkymään tykillä, jotta opiskelijat näkevät tunnuksen. Opiskelijat kirjautuvat tunnuksen avulla sivulla https://kahoot.it/   ja valitsevat itselleen pelinimen (nickname), jolla heidät voi tunnistaa (jos käytät pistarina, ohjeista valitsemaan tunnistettava nimi). Opettajan näytölle alkaa ilmestyä osallistujien pelinimiä ja juokseva numero, joka kertoo osallistujien määrän. Kun tarvittava määrä on paikalla, voit käynnistää visan. Jokaisen kysymyksen vastausajan päätyttyä ohjelma kertoo viiden kärjen pisteissä ja visan loputtua voit selata vastauksia tarkemmin, niin oikeiden vastausten kuin vastausaikojenkin osalta.

Luomasi kahootin voit siis toistaa miten usein haluat. Voit asettaa kahoottisi myös julkiseksi tai käyttää jotain valmista julkista kahoottia, joita on reilut 494 tuhatta.

Kahoot on tarkoitukseensa erittäin helppokäyttöinen, selkeä ja mukaansa tempaava suorittajan näkökulmasta. Ainakin motivoiva ja vaihtelua tuova funktio sillä siis on. Vaivalleen saa myös mukavasti vastinetta. Kokeen osaksi en sitä ehkä käyttäisi, mutta pistarina kyllä. Erityisen hyvin se toimii opiskelijoiden välisenä leikkimielisenä kisana ja oman osaamisen tarkistusmenetelmänä. Minä tykkäsin ja aion käyttää jatkossakin!

Digabin weibinaarit käynnissä

Digabin webinaarit yhteysopettajille käynnistyivät tänään. Webinaarit tallennetaan, ja ne ovat ainakin jonkin aikaa katseltavissa digabin verkkosivuilla myös muiden, kuin yhteysopettajien toimesta. Tämän päivän teemana oli hankken nykytilanne, joka ei toki ole Kurikan koulutuksen jälkeen juuri ehtinyt muuttua. Webinaarin chatissa tuli esiin uusi pikakysymysten laatimistyökalu pro-profs quiz, jonka ajattelin kurkata, josko siitä löytyisi sopiva väline omaankin käyttöön.

Seuraavana on vuorossa LUMA-aineiden webinaari ensi viikolla, reaaliaineiden oma webinaari hieman myöhemmin ja lopulta kielten. Äidinkielen kirjoituksista kiinnostuneita kehoitettiin seuraamaan reaaliaineiden lähetystä. Digabin sivuilla on tallenteena nytkin nähtävissä myös Konneveden suuntaan aiemmin pidetty webinaari, jossa käsitellään sähköistyviä kirjoituksia vieraiden kielten kokeissa.

Vertaistukea verkosta

Usein on hyödyllistä hieman selailla nettiä, jos on tarve kokeilla jotain uutta. Pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen, jos joku toinen on sen jo tehnyt. Asiaan tietenkin kuuluu jakaa eteenpäin myös itse tekemiään oivalluksia. Ohessa kaksi mielestäni hyvää blogia. Ensimmäisestä löytyy monipuolista materiaalia eri oppiaineisiin, jälkimmäinen on fysiikan opetuksesta kertova blogi:
Maikan työkalupakki
Töölön yhteiskoulun blogissa on kattava tunnistesanasto ja sitä voi seurata sähköpostilla ja syötteellä.
Fysiikan opetus ja oppiminen.
Riitta Salmenojan blogi, jossa viimeisimpänä postauksena digikoeviikon kokeilu.

Matematiikan sähköinen ylioppilaskoe - muutamia muistiinpanoja MAOLin syyspäiviltä 4.10.2014

Matematiikka kirjoitetaan ensimmäisen kerran sähköisesti keväällä 2019. Koe tulee noudattelemaan keväällä 2016 käyttöön otettavan kokeen rakennetta:

Osa          Tehtävät        Kokelas vastaa          Apuvälineet

A                    4                         4                     taulukkokirja

B1                  5                         3                      taulukkokirja ja laskin

B2                  4                         3                      taulukkokirja ja laskin


Tehtävätyyppejä on kolmenlaisia:

1. Monivalinta ja yhdistelytehtävät. Kirjoittaminen minimoitu.
2. Yksinkertaiset tuottamistehtävät
3. Tiedon yhdistelemistä ja analysointia vaativat tehtävät, joissa tarvitaan useamman kurssin tietoja.

Jokeritehtävät poistuvat.

Matematiikan jaos julkaisee vuoden 2014 aikana mallikokeen, joka löytyy Digabin sivuilta.

Luonnostelua mallikokeesta voit tutkia Peter Hästön blogissa (10,3,2014). Näyttää mielenkiintoiselta!

Kokeessa ei testata tietoteknisiä taitoja, mutta selvää on, että hyvät tvt-taidot helpottavat ja nopeuttavat vastaamista. Matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa oman haasteensa antavat kaavat, kuvaajat ja rakennekaavat, Tällä hetkellä käytettävien ohjelmistojen listalla ovat mm. LibreOffise (tekstinkäsittely, taulukkolaskenta, kuvaajien tuottaminen), TI N-Spire ja vastaava ohjelma Casiolta (symbolinen laskenta), Digi-MAOL,LoggerPro ja Geogebra (kuvaajat). Kokeen aikana voi käyttää laskinta ja luonnostella tehtäviä myös paperille.

Kokeen kokonaispistemäärä on 120, joten pisteitys kokee mullistuksen.

Maailma on totta. On, on!

Näillä suuren suomalaisen filosofin, Pelle Miljoonan sanoilla Avaruustähtitieteen professori Esko Valtaoja johdatteli meitä tutustumaan maailmankaikkeuden rakenteeseen ja siitä aikoinaan vallinneisiin käsityksiin. Maailmankaikkeushan on tunnetusti mamman rusinapulla, joka laajenee uunissa. Pullan pinnalla pienet asbestipukuihin pukeutuneet muurahaiset, nimeltään esimerkiksi Einstein ja Newton mittailevat pullan pinnalla olevien rusinoiden paikkoja. He voivat selvästi havaita, että ihan kuin galaksit maailmankaikkeudessa, myös rusinat pullan pinnalla etääntyvät jatkuvasti toisistaan ja kauempana olevat rusinat etääntyvät suuremmalla nopeudella.

Lisäksi tiedämme että kaikki se, mitä löytyy etusormen päästä, kun sen on vetänyt sieraimestaan, on ydinjätettä. Ydinjätettä on nimittäin kaikki materia maailmankaikkeudessamme…paitsi vety. Kaikki muut alkuaineet ovat syntyneet ammoisina aikoina vety-ydinten liittyessä fuusioreaktiolla yhteen ja muodostaessa uusia atomeja kaukaisissa tähdissä.

Muun muassa tällaista opimme MAOL:n syyskoulutuspäivillä Seinäjoella viikonloppuna. Opimme toki myös miten keskioluttuopillinen liittyy maailmankaikkeuden massaan ja miten ollaan saamatta Nobelin palkintoa, mutta se onkin sitten ihan eri jutun aihe ;)

Mallikysymyksiä kommentoitavana

Digabin sivuilla on nyt mallikysymyksiä likimain kaikisaa aineissa kommentoitavana. Käykääpä kollegat ihmeessä antamassa oma inputtinne aiheeseen, niin saadaan karralla asialliset kokeet heti alusta saakka. Mallitehtävät löytyvät oheisen linkin takaa, ja niitä pääsee kommentoimaan myös nimimerkillä, jos ei omalla nimellän kehtaa ;)

https://digabi.fi/kokeet/esimerkkitehtavat/

P.S. Huomaa alla olevissa kuvissa selvästi näkyvä haaste. Piuhoitus on koottu fysiikan luokkaan ja suurennuksissa näkyy takana olevalla taululla ko. tieteelle tyypilliset merkinnät ja kuviot, joiden tuottaminen koneella onkin sitten ihan eri juttu...

Kurikassa Digabi-koulutuksessa

Lukiomme opettajakunta osallistui Digabin järjestämään Veso-iltapäivään Kurikan lukiolla 1.10. Koulutuksen antina oli tuoretta tietoa yo-kirjoitusten sähköistämisestä. Mielenkiintoisinta oli keskustella kysymysten ja kommenttien esittämisen kautta Digabin edustajan kanssa kokeeseen liittyvistä kysymyksistä. Myös konkreettiset käytännön esimerkit olivat hyödyllisiä. Koulutuksen lopuksi kouluttaja kasasi koejärjestelyn ja demonstroi miten sähköinen koe toimii, kuten kuvista näkyy.

Samsung Galaxy Note 10.1 2014 Edition opettajan käsissä osa 2

NEGATIIVISIA ASIOITA

-Laite on kallis ja 4G-yhteydellä varustettu versio maksaa vielä 100 euroa enemmän. Itse hankin tablettiin heti sim-kortin, jotta nettiin pääsee aina. ”Euron per käyttöpäivä” –tyyppinen liittymä sopii omiin tarkoituksiin hyvin, vaikkakin kesälomakuukausina 15 euroa tuntui aika paljolta.

-Vaikka laitteessa on tehoa riittävästi, Galaxy Note toisinaan hieman ”tahmailee”. En tiedä onko se tabletin, Android-käyttöjärjestelmän vai sovelluksien vika, mutta todettava on, että iPad Air-tabletilla webbisivut aukeavat nopeammin ja useimmat ohjelmat toimivat jouhevammin.

-Älykäs tauko ja varsinkin älykäs vieritys ovat mielestäni tarpeettomia toimintoja. Hermot meinasivat mennä yrittäessä pään liikkeillä vierittää nettisivua. Älykästä katkaisua tulee silti pidettyä päällä, mikä varmasti säästää vähän akkua.

-Joitakin sovelluksia ei pysty poistamaan -  ainakaan kovinkaan helpolla. Esimerkiksi NYTimes –sovellus haluaa lähes väkisin kertoa uutisia, eikä sovellusta pysty normaalin konstein poistamaan, ainoastaan ottamaan pois käytöstä.

- Todella harmi, että muuten niin loistavasti toimiva kaavamuunnin pelaa vain rivikohtaisesti. Eli esimerkiksi useammalle riville kynällä kirjoitettu lauseke ei ole muunnettavissa. Tämä oli itselle laitteessa toiseksi kovin pettymys.

-Kovimman pettymyksen aiheutti KNOX, sisäänrakennettu järjestelmäsovellus, joka erottelee kaksi tilaa toisistaan, julkisen ja yksityisen. Jotenkin kuvittelin, että KNOX-tilassa olisi omat sähköpostit sekä sovellukset ja ”julkisessa” tilassa tabletti voisi olla vapaasti oppilailla käytössä. Todellisuus oli kuitenkin hyvin karu, koska KNOX-tilassa sovelluksia on saatavilla tällä hetkellä 61, joista käyttöä minulle olisi alle kourallisella. 61 on aika paljon vähemmän kuin 1,3 miljoonaa Googlen Play-kaupasta löytyvää sovellusta.

Näistä negatiivisista asioista huolimatta Samsung Galaxy Note 10.1 2014 Edition on oiva laite töissä ja vapaa-ajalla.

Samsung Galaxy Note 10.1 2014 Edition opettajan käsissä osa 1

Minulla on ollut joulukuusta 2013 alkaen käytössä Samsung Galaxy Note 2014 10.1 2014 –tabletti. Aluksi kuljetin laitetta satunnaisesti oppitunneillani, mutta lukuvuoden 13-14 viimeisillä jaksoilla laite oli mukana koulussa joka päivä. Syksystä 2014 alkaen laite on tullut otettua mukaan lähes jokaiselle oppitunnille.

Kun tablet-hankintoja pohdittiin, keskusteltiin kovasti millaista laitetta olisi hyvä testata. Erinäisten vaiheiden jälkeen päädyttiin Android-tablettien osalta tähän malliin. Jälkikäteen on helppo todeta, että päätös oli oikea, kun Android-vaihtoehtoina olivat myös halvimmasta päästä olevia 10-tuumaisia sekä joitakin 7-tuumaisia malleja. Samsungin Galaxy Note 10.1 2014 Edition on osoittanut erittäin hyväksi laitteeksi, vaikka ei se silti aivan erinomaisuuteen yllä.


POSITIIVISIA ASIOITA

+Näyttö on loistava. 2560x1600 pikseliä tarkoittaa 299 PPI:n tarkkuutta, joka tarkoittaa esimerkiksi reilut 12 % tarkempaa näyttöä kuin iPad Air:ssa. Galaxy Noten näytössä ei juuri ole valovuotoa, ja kuvasuhde 16:10 sopii erinomaisesti viihdekäyttöön, koska se on lähellä videoissa paljon käytettyä 16:9 kokoa. Laitteella on ilo lukea Ilkka-lehteä pystyasennossa, koska mustaa reunaa jää vähemmän kuin esimerkiksi 4:3 kuvasuhdetta olevilla tableteilla, jollainen on myös iPad Air. Työkäytössäkään en moiti kuvasuhdetta 16:10.

+Omassa käytössä laitetta ei yleensä tarvitse ladata kuin kerran vuorokaudessa. Virrankulutus on pieni tai akku on hyvä, todennäköisesti molempia.

+Laite on ulkoisilta mitoiltaan hyvä. Sen verran olen poikani Nexus 7-tuumaista tablettia kokeillut, että sen kokoluokan laitetta ei tulisi käytettyä työssä, eikä tässä iässä enää vapaa-aikanakaan, vaikka Nexus 7 on mielestäni loistava laite hinta-/laatusuhteeltaan tarkkanäköisille nuorille ja ohutsormisille. Galaxy Note ei ole mikään ultrakevyt, mutta ei sitä pääse raskaaksi moittimaan, vaikka on 17 % painavampi kuin iPad Air.

+1,9 GHz:n neliydinprosessori pitää huolen siitä, että tehoa piisaa. 3 Gt:n RAM ja 16 Gt sisäistä muistia riittävät työkäytössä hyvin. Galaxy Notessa on myös microSD-korttipaikka, ja omaan laitteeseen tulikin vielä hankittua laadukas SDHC Class 10 –luokan 32 Gt:n kortti.

+Laitteen 3G-verkkoyhteys toimii hyvin. Laiteessa on myös tuki 4G-verkkolle, mutta itselle en ole nähnyt sille tarvetta. Heti tabletin saatuani hankin siihen ”euron per käyttöpäivä” –tyyppisen liittymän, joka sopii omiin käyttötarkoituksiin hyvin, vaikkakin kesälomakuukausina 20 euroa tabletin nettikäytöstä tuntui aika paljolta.

+WiFi:n ac-standardi saa hymyn huulille.  Yhteys kotona reitittimeen samassa huoneessa 433 Mbps:n ja talon kaukaisimmassa nurkassa 117 Mbps:n nopeudella ovat huimia lukuja. Valitettavasti valokuituliittymän nopeus kotona on ”vain” 100 Mbps, joten laitteen langattoman verkon nopeusominaisuudet tulevat oikeuksiin vain 1 Gbps:n lähiverkossa nopeilla massamuisteilla.

+Galaxy Noten erikoisominaisuus on osoitinkynä. Kynällä on erittäin helppo kirjoittaa, koska laitteen teknologia tunnistaa painalluksen voimakkuuden. Palavereissakin tulee tehtyä kaikki muistiinpanot osoitinkynällä. Huonollakin käsialalla tehdyt muistiinpanot kääntyvät hienosti painokirjaimiksi ja –numeroiksi.

+Leikepöytä tukee oletuksena useampia kopiointeja toisin kuin esimerkiksi Windows-käyttöjärjestelmä. Kun tekstin kirjoittaminen ei ole mikään nautinto tablet-laitteella, on kovasti paikallaan, että muistiin saa useampia tekstejä myöhemmin liitettäväksi.

+Aina joskus joutuu kohtaamaan yllätyksiä luokan tai työtilan tietokoneella. Mikäpä tuolloin sen mukavampaa, kuin avata henkilökohtainen tablet-laite, joka toimii luotettavasti ja nopeasti eikä yllätyksiä ole käytettävien ohjelmien suhteen.

Vinkkejä ja tietoa bloggaamisesta

Viesti virtaa Suupohjassa -hanke järjesti 3.9. yhden illan bloggaus kurssin aiheesta kiinnostuneille. Valkoisen Puun kakkujen ja illan aiheen innostamina meiltä paikalle pääsivät Marjo, Kirsi ja Johanna. Illan puhujana oli pitkän linjan blogisti Elsa Heiko, joka toimii myös Bella Blogit blogiyhteisön avainasiakaspäällikkönä.

Illan anti oli hyvin luvatun kaltaista. Heiko antoi vinkkejä blogin perustamisesta, päivittämisestä ja kertoi myös nykyisestä blogikentästä. Mielenkiintoista on, miten kaupallisuus liittyy yhä vahvemmin luetuimpien blogien arkeen.  Muun muassa tämän vuoksi Suomessakin on perustettu erilaisia blogiyhteisöjä, jotka keskitetysti hoitavat mainosyhteistyö kuviot ja näin osa bloggaajista saa myös verotettavia kuukausituloja.

Illan konkreettiseen antiin liittyen tuli myös neuvoja, miten saada lukijoita ja näkyvyyttä blogilleen. Ensinnäkin: kommentoi muiden tekstejä, osallistu keskusteluun. Toiseksi: päivitä tasaisesti ja tarpeeksi usein. Näkyvyyttä saa myös blogilistauksien kautta ja miksei myös uuden uutukaisen Suupohja seutuportaalin kautta!

Illan aikana tuli käytyä myös (omaa) hajanaista pohdintaa blogien käyttökelpoisuudesta ja mahdollisuuksista osana opetusta tai koulun tiedotusta. Tällä hetkellähän meillä on kaksi päivittyvää julkista blogia Fysiikka blogi ja tämä hankkeeseen liittyvä. Hyviä kokemuksia karttuu siis parasta aikaa. Blogger pohjan käyttö sinällään ei paljon päänvaivaa aiheuta. Kyse on enemmän siitä, miten blogeja kannattaisi hyödyntää vai ovatko esimerkiksi omat nettisivumme itsessään riittävän moneen taipuva alusta.

Satoa Hyytiälän työpajasta 5.9.2014

NETTIOSOITTEITA

www.hiilipuu.fi
hiilen virtaa puussa reaaliaikaisena havainnollistava sovellus

www.math.fi
matikkatehtäviä, maksuton

cmaptools
käsitekarttoja

http://lentavaliitutaulu.fi
mm. mobiililaitteen ja maastoretken yhdistelmä

http://mobiilihyytiala.blogspot.fi/p/ohjelma.html
kokoelma linkkejä

http://www.splashtop.com/
Splashtop, apple tvn softakorvike

www.padlet.com
Seinä, johon voi lisätä asiaa online

www.socrative.com
Kyselyitä ja sähköisiä kokeita

QRreader
Nettiosoitteen jako lukijaohjelmalla, mobiilisovellus

http://www.seppo.net/piirrokset/

Smear II asema Hyytiälässä

- maailman tarkimpia ilmakehän mittauksia tekevä laitteisto

Väliaikatietoja ophsta

Viime perjantain CERN-lukioverkoston seminaariin Jyväskylässä sisältyi myös opetushallituksen edustajan puheenvuoro. Kansainvälisyyden ja toisenasteen uudistuksen lisäksi keskusteltiin tietenkin tulevista sähköisistä ylioppilaskirjoituksista. Aivan näinä päivinä julkaistaan kemian mallitehtävät ja fysiikkakin ilmeisesti vielä tämän syksyn aikana. Evästyksenä oli kehoitus ryhtyä kokeilemaan sähköisiä kokeita koulussa jo käytössä olevilla työkaluilla.  Kaikille samanlaista, kirjoituksissa käytettävää alustaa ei vielä tule saataville. Työmme siis jatkuu näiltä osin viimevuotiseen malliin.

Syksyn suunnitelmia osa 2

Tänään Opinlakeuden oppilaitosten rehtoreita, opinto-ohjaajia ja muita toimijoita kokoontui Ilmajoen lukion uusiin, viihtyisiin tiloihin suunnittelemaan ja kehittämään Opinlakeuden toimintaa. Yhteisen esityksen jälkeen alueellisten ryhmien oli aika kokoontua ja pohtia tarkemmin oman alueensa tarpeita.
Jokilarvan alueeseen kuuluu Ilmajoen, Jalasjärven, Kurikan, Kauhajoen sekä Teuvan toisen asteen oppilaitokset. Edellisen lukuvuoden lopulla yhdistettiin kolme aluetta yhdeksi ja nyt oli aika miettiä yhteisiä koulutuksia ja toimintaa.

Lukuvuoden 2014 - 2015 aikana Opinlakeus järjestää Opinpaletin koulutuksia Moodlesta, sosiaalisesta mediasta ja niin edelleen. Opinlakeuden Virtuaalivalmentajan koulutuksia voi yksittäiset opettajat, oppilaitokset tai useammat oppilaitokset yhdessä räätälöidä Virtuaalivalmentajan kanssa. Kiireisemmät voivat tutustua Virtuaalivalmentajan blogiinkin.

Sähköiset oppimateriaalit ja lähestyvät sähköiset ylioppilaskokeet muuttavat oppitunteja, se on selvä. Opetusteknologiaa käytetään ja opettajat joutuvat miettimään erilaisia pedagogisia ratkaisuja jottei teknologia liiaksi määräisi miten opiskellaan.

Oman e-Tiedon lähteillä-hankkeemme toisella puoliskolla opettajat jatkavat erilaisten ohjelmien ja laitteiden kokeiluja opiskelijoiden kanssa. Chromebookit ovat ahkerassa käytössä oppitunneilla, sähköinen varaussysteemi toimii, blogeja käytetään opetuksessa, tablettien soveltuvuutta tutkivat niihin perehtyneet opettajat. Pilvipalveluja käytetään erilaisten tiedotteiden jakeluun.

Omalla italian kurssillani Moodle on - jälleen - yhtenä työkaluna. Kielten opiskeluun tuo lisämausteita Internet lukuisine sivuineen. Aina löytyy uutta, mutta yhtenä ongelmana onkin ajan puute. Onneksi se yhdistää saman aineen opettajia ja esimerkiksi Facebookin ryhmistä saa erittäin arvokkaita vinkkejä. Kannattaa verkostoitua, kysellä ainekollegoilta ja myös eri aineiden opettajilta. Opiskelijoiden taitojakin kannattaa hyödyntää. Näissä asioissa opiskelijat voivat olla meitä edellä, mutta joissakin TVT-asioissa heillä on yllättäviäkin puutteita osaamisessa.

Lukuvuoden 2014 - 2015 kuluessa pitänee myös päivittää TVT-strategiaa oman lukion osalta, ainakin mitä tulee sähköisiin kokeisiin. Kaupungin TVT-strategia on juuri päivitetty mutta sen jälkeen on tapahtunut jo paljon.

Syksyn suunnittelua

Opettajainkokouksen tänään päätyttyä siirryimme seuraavaan teemaan ja pidimme hankkeen yleisen suunnittelu- ja arviointikokouksen syksyn osalle.

Chromebookkien käyttö on vakiintunut osaksi koulun normirutiineja. Keskustelimme lainauksen ja laitteiden ylläpidon periaatteista ja tarkensimme käytänteitä. Opetablettien tarvitsijat saivat seuraavaan kokoukseen aikaa ilmoittaa kokeiluteemansa, johon laitteen haluaisivat kokeliua ja raportointia varten. Opetabletinhan saa käyttöösä, kun samalla sitoutuu kokeilemaan laitteen mahdollisuuksia jonkin opetuksellisen ongelman poistamisessa tai jonkin uuden innovaation kokeilussa. Kokeiluista opettaja sitoutuu samalla julkaisemaan kokeiluraportin ja kertomaan kokemuksistaan muutoinkin.

Hankeryhmä sai kokouksessa valtuutuksen valmistella pienehkön (ehkä 6-10 kpl) iPad paketin hankintaa. Laitteet tulisivat opetusryhmäkäyttöön erityisesti ns. pienissä kielissä, joissa niillä voisi taltioida keskusteluja tai tehdä pieniä draamaharjoituksia, jotka voitaisiin yhdessä ryhmän kanssa Apple TV:n kautta käydä läpi. Hankeryhmä selvittä tällaisen paketin kustannukset ja hankkeen käyttämättömän budjetin. Tämän jälkeen pidetään uusia pikainen kokous hankinnan tiimoilta.

Syksy on jälleen vilkasta kouluttautumisaikaa ja esimerkiksi MAOL syyspäiville on lähdössä porukka, jonka koulutusmaksuihin hanke ottaa osaa. Syyspäivien ohjelma suorastaan pursuaa eOppimista, mittausautomaatiota, laskintekniikkaa ja sähköisten kokeiden kehittelyä. Eräs opettajistamme on lähdössä paikalle myös töihin, joten hänen osaltaan kustanuksia ei koidukaan. Myös blogien hyötykäytöstä on tulossa koulutus ihan omalle paikkakunnallekin ja edullisesti. Rohkaisimme kaikkia opettajia henkkiutumaan aktiivisesti koulutuksiin tai ehdottamaan hankeryhmälle koulullemme tilattavia koulutuksia.

Samsung Galaxy Note 10.1 2014 Edition 16 GB WiFi Android-tablet

Otsikon mukainen laite on siis ollut testin alla. Kokeneena tablet-käyttäjänä haluan etenkin tuoda esille eroja Applen vakuuttavan hienoon Ipadiin ja sen lisäksi muutamia asioita, mitä kynäliittymä tuo mukanaan sormilla tökkimseen.

Samsung vs. Ipad

• hieno näyttö molemmissa, huomaa että Sampasta on tarjolla huomattavasti pienemmällä resoluutiolla oleva versio myös (mikä on siis huonompi)
• Samsung (koska on Android-laite) on personoitavissa huomattavasti paremmin
• Android mahdollistaa monipuolisemman hallinnan ja käytön, mutta Applen junanvessan varmuudella toimivassa käyttöliittymässä on kieltämättä puolensa
• Applelle on saatavissa enemmän sovelluksia, mutta en ole jäänyt kaipaamaan mitään
• Apple toimii jouhevammin, vaikka Samppakaan ei ole mikään laiskimus

Kynä/Note

• online-lehdistä on helppo rajata juttuja, teen näin lähes päivittäin, kun tallennan klippejä Dropboxiin taloustiedon kurssia varten
• kynällä voit tietysti kirjoittaa, alleviivata korostaa jne. artikkeleita ja tietenkin mitä tahansa mistä otat kuvakaappauksen (tapahtuu helposti pyyhkäisemällä kämmenselällä näyttöä tai sitten kynässä olevaa nappia hyödyntämällä)
• jos projektoriin liitetään esim. Googlen Chromecast -palikka, niin voit peilata näytön oppilaille helposti (Tuomas: laita kasa näitä ostoslistalle, yksi maksaa 35€…)
• peilaus onnistuu tietysti Apple TV:lläkin, mutta kynä on hyvä lisä opettajalle, vähän kuin karttakeppi, mutta sillä ei voi läpsiä sormille…

PS. Tuon Chromecastin toimiminen meidän langattomassa verkossa pitää kyllä testata ensin. Sen toiminta perustuu siihen, että sitä ohjaavat laitteet (tabletti tai esim. Chromebook) ovat samassa verkossa.

Tässä nyt vähän alkua, jatkoa seuraa..?

LUMA ohjelmistopäivitys

Muiden lomaillessa on hankevetäjällä ollut sopivasti aikaa kysellä mittausohjelmistojen ja muiden tilpehöörien perään. Saimmekin edullisen tarjouksen nykyisen ohjelmiston (Datastudio ja EZ screen) päivittämiseksi Capstone ja Sparkvue -aikakauteen. Vanhat ohjelmistot eivät osanneet keskustella langattomien laitteiden kanssa, mutta nyt saadaan luonnontieteiden mittauksetkin mobiiliaikakauteen.

Perusmittaukset onnistuvat samoilla mittalaittella, joihin on tehty mittavat satsaukset jo aiemmin. Ainoastaan dataa käsittelevä ohjelmisto uudistuu alkusyksystä. Uutena piirteenä nykyiset anturit voi liittää edullisiin lisäpalikoihin, jotka osaavat kommunikoida niin Windows, Android kuin Apple perheisiin kuuluvien laitteiden kanssa langattomasti Bluetooth yhteydellä. Sparkvue ohjelmistosta voi ladata vaikka opiskelijan älykännykkään 60 päivän trial version, jolla datan käsittely sujuu mallikkaasti. Saman ohjelman voi kukin halukas myös ostaa omaan laitteseensa appstoresta parilla eurolla. Kaikkiin koulun koneisiin hankitaan syksyyn mennessä lisenssit sekä tuohon kevyempään Sparkvue ohjelmaan että edistyneempään Capstone mittaus- ja mallinnusohjelmistoon.

Alla kuva mainitusta Air link 2 "lisäpalikasta", jolla valmiit anturit voi yhdistää langattomasti mobiililaitteisiin.

Samsung Galaxy Note 10.1. opetuksen apuna

Luonnontieteissä kokeilulaitteeksemme valikoitui useammallekin opettajalle parhaaksi katsomamme Samsungin Android tabletti, johon kuuluu kynä. Kynä kulkee laitteen mukana sen taustaan sijoitetussa kolossa ja kynäohjauksella voidaan toteuttaa monia toimintoja, joihin sormiohjaus on liian kömpelö.

Kynä toi todella mukanaan selvästi lisää tarkkuutta, joka totta kai hyödyksi kaikessa käytössä. Erityisesti matemaattisten aineiden opetuksessa käytännölliseksi osoittautui kynällisen mallin mukana tuleva, sisäänrakennettu ohjelma, joka tunnistaa matemaattiset kaavat ja symbolit automaattisesti. Olen käyttänyt laitetta menestyksellä esimerkiksi lyhyen matematiikan tehtävien ratkaisujen esittämiseen.

Voin kirjoittaa vaikkapa yhtälönratkaisun vaiheet riveittäin kynällä kosketusnäytölle dokumenttikameran alla. Kun rivi on valmis, osaa laite muuntaa sen minun käsialastani luettavaan muotoon silmänräpäyksessä. Tehtävän käsittelyn päätteeksi voin siirtää valmiin, siistin ratkaisun kuvana vaikkapa pilvipalvelun kautta opiskelijoille. Rajoitteena tässä toiminnossa on, että ratkaisut on syytä muuntaa kaavaeditorimuotoon riveittäin. Koneen kyky ei riitä tunnistamaan kokonaista ratkaisua ja jakamaan sitä riveille oikein.

Myös kemian reaktioyhtälöt muokkaantuvat käsin kirjoitetusta kaavaeditorimuotoon yhtä kätevästi, kun vain malttaa tehdä muunnon riittävän pienissä paloissa. Verrattuna perinteisen, esim. WORD:in kaavaeditorin käyttöön uskalla väittää ratkaisujen syntyvän noin neljäsosassa ajasta ja vielä vähemmällä vaivalla. Käytännössä siis tämä tapa onnistuu myös opetustilanteen kestäessä käytettäväksi, kun kaavaeditoriratkaisut on toteutettava valmiiksi ennakkoon. Laitteesta tulee näin opetuslaite eikä opetuksen valmistelulaite. Tämä ominaisuus tulee siis erityisen arvokkaaksi avuksi juuri minulle, jolla on opetusta sekä kemiassa että matematiikassa.

Olen hankkinut laitteeseen myös sparkvue – ohjelmiston muutaman euron hinnalla. Sparkvue on koulussamme jo vuosia käytetyn Pasco Scientificin tuottaman Datastudio –ohjelmiston uudistettu ”kevytversio”. Ohjelmisto ymmärtää kaikkien PasPort –mittalaitteiden ja anturien signaalit, joten sen avulla voidaan käyttää koulun jo  olemassa olevaa laitekantaa, jota on aiemmin seudullisessa oppimiskeskushankkeessa hankittu tuhansilla euroilla. Näin aiemmalle investoinnille saadaan lisäkäyttöä ja lisävuosia. Ohjelmiston logiikka poikkeaa huomattavasti Datastudio –ohjelmistosta, mutta on hyvin identtinen uudemman Capstone –ohjelmiston kanssa. Olemmekin uudistamassa lisenssimme koulun kiinteille koneille Capstone –lisenssiksi.

Näiden erityisesti opettamiini aineisiin liityyvien ominaisuuksien lisäksi olen käyttänyt laitetta toki esim. kokeiden ja vierailujen taltioimiseen, tiedonhakuun, viestittelyyn ja moneen muuhun perustoimintoon, jotka lienevät kaikilla laitteisiin vähänkin perehtyneille tuttuja.

Laite on hintavampi, kuin perusmallin tabletit, jotka ajavat asiansa tiedonhakulaitteina erinomaisesti, mutta erityisesti ohjauskynän ja sen mukana tulevien ohjelmien avulla laite kyllä haukkuu hintansa mennen tullen ja vielä palatessakin. Alla oleva kuva koeasetelmasta on luonnollisesti napattu "Sampalla" myös.

 Tuomas Yli-Kokko, Kemian ja matematiikan lehtori

Moodle, Google Drive, facebook ja paljon ihmettelyä

Hankevuosi kului varsin nopeasti kaikkea uutta ihmetellessä. Facebookissa olen seurannut muutamaa keskusteluryhmää ja saanut hyviä vinkkejä ja ideoita kokeiltavaksi. Toisaalta kävi myös niin, että kevätpuolella tuli tietoähky: ei enää yhtään mitään uutta kiitos! Pari kuukautta sen potemista on takana ja vähitellen jälleen alkavat uudet asiat kiinnostaa. Viisaat professorimiehet kirjoittivat jokin aikaa sitten, että ylioppilaskirjoitusten sähköistämis-ja uudistamiaikataulu on liian tiukka. Voisin yhtyä tähän näkökantaan useastakin syystä!

Pienin askelin ja välillä kupsahdellen on valmistautuminen alkanut. Osittain jo opittua käyttäen ja kehittäen, osittain uutta harjoitellen.  Onneksi oppilaat ovat melko taitavia monissa tietotekniikan jutuissa! Ohessa yhteenvetoa kuluneesta vuodesta.

Moodle

Olen käyttänyt Moodlea jo pitkään kaikilla fysiikan ja osalla pitkän matematiikan kursseja.

Alusta toimii fysiikassa hyvin ja odotan innolla uutta versiota. Fysiikassa on paljon materiaalia, jonka linkittäminen Moodleen on nopeaa eikä erityistä jakolistaa tarvitse tehdä. Parasta mielestäni on tänä lukuvuonna ollut se, että sitä kautta olen voinut antaa kurssi- ja aihekohtaiset linkit vaativien kurssien (fy7 ja fy8) jaossa oleviin nettimateriaaleihin, joita on jo todella runsaasti ja hyviä. Mukana on pääasiassa luentoja, mutta myös joitakin todella hyviä animaatioita. - Animaatiot sitten lakkasivat toimimasta kevätpuolella lukukautta, koska Javaa ei voi enää käyttää. Harmi, sillä siinä meni saavuttamattomiin  suuri joukko mm. valo-opin hienoista havainnollistavista appleteista. Osalla fysiikan kursseista olen myös teettänyt oppimistehtäviä, jotka olen kommentoinut ja arvioinut Moodleen. Alustan yksi hyvä ominaisuus onkin arviointityökalun olemassaolo. Toimiva systeemi myös integraatiokursseilla, jossa on kaksi opettajaa. Tehtävien ratkaisuja olen jakanut aika vähän.

Huono puoli on se, että linkkejä joutuu aika usein linkittämään uudelleen, kun ne jostain syystä putoavat päältä.

Matematiikassa olen linkittänyt kursseille Opetus TV:n linkkejä sekä laskimenkäyttövinkkejä. Perusteluna toive siitä, että oppilaiden tulisi itsekin harjoiteltua, kun materiaali on nopeasti saatavilla. Lomautusten vuoksi myös aikaa on ollut viimeisellä jaksolla entistä vähemmän käytettävissä, joten toivottavasti linkkejä on hyödynnetty. Tosin vielä viimeisessäkin kokeessa näytti siltä, ettei laskimen käytön opetteluun oltu kovin paljon ykkösluokalla itsenäisesti paneuduttu.

Harjoituskokeiden tehtävät ja ratkaisut olen jakanut Moodlen kautta. Paperiversioita en ole juurikaan käyttänyt. Poikkeuksen tein viimeisellä jaksolla, kun lomautukset sotkivat systeemit pahoin.

Kurssit ovat koulun omassa Moodlessa, suljettuja ja niille pääse vain opettajalta saadun avaimen avulla.

Google Drive

Käytän sekä ryhmätyökaluna että esseetehtävän palautusvälineenä.

 Muutama esimerkki: Fysiikan ryhmätyönä 2-3 oppilasta teki PP- esityksen sovitusta aiheesta, esitteli ja jakoi sen muille. Toinen lyhyt ryhmätyö tehtiin niin, että laitoin valmiiksi diat otsikoineen, joissa oli valmiina kunkin dian tekijöiden nimet, yleensä kaksi oppilasta. Aikaa oli kaksoistunnin ensimmäinen puolisko. Samanaikaisesti vedin samassa tilassa LUMA- pajaa yseille. Jälkimmäisellä kaksoistunnilla työt purettiin, kun ysit olivat palanneet omalle koululleen. Onnistui abeilta hienosti!  

Abit ahkerina ja ysit työpajapuuhissa -rennosti ja iloisesti!

Esseet fy2:lla: Kolme oppilasta 27:stä palautti esseen paperilla, muut netissä. Netin käyttäjien ongelma( toki joillakin vain) oli se, että kirja oli jätetty kehotuksista huolimatta lukematta. Tämä näkyi vastauksissa ja huomioin arvioinnissa. Palautteen annoin lyhyinä kommentteina. Kaksi opiskelijaa oli innostunut laatimaan myös ajatuskartan.

Monivalintatehtäviä kokeeseen: Samaisella fy2 kurssilla kokeilin myös monivalintatehtäviä, joista muodostui kurssikokeen yksi tehtävä. Käytössäni oli oma kannettava ja koulun 2 Chromebookia. Harjoittelimme muutamalla kysymyksellä edellisenä iltana kotoa käsin. Ohjeistuksen annoin Wilma- viestillä.  Kaikki 14 oppilasta selvisivät harjoituksesta ihan hyvin ja muistivat sen tehdä. Koetilanteessa koneet riittivät. Pientä säpinää syntyi, kun koulun koneiden näppäimistöistä yksi oli venäläinen ja toinen amerikkalainen. Huomasimme vaihtaa ne ja väliviivat ja ääkköset löytyivät. Lisäksi joku oli linkittänyt opinnettinsa johonkin muuhun sähköpostiin, eikä päässyt vastaamaan vain opinnetin sähköpostilla toimineisiin tehtäviin. Printtasimme hänelle paperiversion. Jälkikäteen huomasin, että sähköpostissani oli liuta pyyntöjä, joilla vastausoikeuden olisi saanut annettua.. eipä tullut siinä koetilanteessa käytyä sähköpostissa! Vastaukset oli helppo koota ja tulostaa taulukkona. Korjaus oli myös nopeaa, kun vastasi itse oikean rivin joukkoon. Seuraavan jakson fysiikan kurssikokeessa kokeilin videon linkittämistä monivalintatehtävään ja sekin onnistui ihan hyvin. Jos videoon pitää saada ääni mukaan se on katsottava joko yhdessä(niin teimme nyt) tai sitten pitää olla kaikille kuulokkeet saatavilla.

Moodlessa kokeilin samojen tehtävien monivalintaa, mutta sepä antoi saman tien oikean vastauksen, joten en jäänyt pähkäilemään sitä vaihtoehtoa tällä kertaa. Kertaustehtävien monivalintaan Moodle olisi ihan ok.

Hyvä puoli näin työskenneltäessä on se, että opettaja voi koko ajan seurata työskentelyn edistymistä, antaa kommentteja, vinkkejä ja kannustusta. Integraatiokursseilla olemme käyttäneet pääasiallisena työvälineenä Google Drivea ja Moodlea.

Laitteiden riittävyys

 Sähköiset ylioppilaskirjoitukset lisäsivät selvästi tarvetta ottaa käyttöön tietokoneet oppitunnilla. Seurauksena oli, ettei tietokoneaikaa liiennytkään enää joka ryhmälle entiseen malliin. Etenkin syksyn kaksi ensimmäistä jaksoa olivat varsin ruuhkaisia tietokoneluokassa. Harmillista, sillä juuri ensimmäisessä kurssissa materiaalia ja tarvetta tietokoneiden tai vastaavan käyttöön olisi ollut 10- 15 tunnin verran ja ryhmiäkin kolme kappaletta. Mahdollisuutta oli käytössä 2-4 tuntia per ryhmä. Yritin antaa kotitehtäviä nettimateriaalista, mutta niiden tekeminen näytti olevan hyvin vaihtelevaa. Oppimistulos jäi mielestäni heikommaksi kuin edellisinä vuosina, kun olemme voineet käyttää enemmän aikaa tietokoneluokassa. Joukossa oli myös pari opiskelijaa, joilla ei ollut nettiyhteyttä kotona.

Sanoin myös kokeellisen osuuden yhteydessä, että raportointiin voi käyttää omaa konetta. Neljä oppilasta kolmestakymmenestä toi koneen, loput tekivät käsin. Jatkossa ideaalitilanne olisi, että jokainen tekisi raporttinsa koneella.

Uusien Chromebookien tulo helpotti tilannetta kovasti. Olemme käyttäneet niitä fysiikan kaikilla kursseilla, pääasiassa tiedonhakuun, mutta myös lyhyiden muille esitettävien tutkimustehtävien tekemiseen. Koneet ovat toimineet pääsääntöisesti hyvin ja oppilaat ovat omaksuneet niiden käytön nopeasti. Sähköinen varaussysteemi on mainio. Ensi syksyä voinee  odotella rauhallisin mielin: mahdollisuuden kurssien monipuolisempaan toteuttamiseen ovat nyt selvästi paremmat!

Marjo N