Chromebookit oppikirjoina GE1-kurssilla

Kuten edellisestä kirjoituksestani kävi ilmi, käytän e-Opin sähköisiä oppikirjoja lukion oppikirjoina. Tänä vuonna olen ottanut sähkökirjat käyttöön kursseilla bi1, bi2 ja ge1. Ensi syksynä otan todennäköisesti käyttöön vastaavat kirjat lisäksi kursseilla bi3 ja ge2.

Koska sähköistä kirjaa ei voi käyttää ilman lukulaitetta, käytännössä kaikki kurssin opiskelijat tarvitsevat jonkinlaisen tietokoneen jokaisella oppitunnilla. Lukiolaisten omat tablettitietokoneet ja harvemmin pikkukannettavat yleistyvät jatkuvasti, mutta havaintojeni mukaan n. 30 opiskelijan ryhmästä edelleen keskimäärin viidellä on ollut oma laite mukana. Loput ovat tässä viimeisessä jaksossa käyttäneet ge1-kurssilla lähes joka tunnilla koulullemme tvt-hankkeen rahoituksella hankittuja Acer Chromebook-pikkukannettavia.

Koneet toimivat koulumme wlan -verkossa pääpiirteittäin hyvin, vaikkakin silloin tällöin joku kone ei yhdistä verkkoon. Koneita säilytetään käytävässä olevassa peltikaapissa, josta opiskelijat tunnin alussa ne noutavat ja tunnin lopussa palauttavat. Käytäntö on toiminut kohtuullisesti, vaikkakin joskus latauspiuha unohtuu tarvittaessa kiinnittää.

Chromebookilla e-Opin kirjoista käytetään niiden perus- eli Peda.net -versioita, jotka toimivat tavallisessa nettiselaimessa. Peda.net on osoittautunut hyvinkin luotettavaksi alustaksi sähkökirjoille, nimittäin yhdelläkään e-Opin kirjojen kanssa pitämästäni jo yli 200 oppitunnista ei tähän asti ole jäänyt kirja käyttämättä siksi, että Peda.nettiin ei olisi saatu yhteyttä. Chromebook soveltuu Peda.netissä toimivan sähkökirjan alustaksi moitteettomasti. Kirjaan sisältyvien videoiden ja runsaiden kuvagallerioiden katselu onnistuu hyvin ja teksteihin integroituja verkkoaineistolinkkejä on kätevä hyödyntää. Myös tekstin tuottamien Chromebookin kunnollisella näppäimistöllä onnistuu hyvin, vaikkakaan laajoja tekstejä ei tunneillani ole tehtykään.

Puutteena sähkökirjakäytössä voi pitää näytön melko pientä kokoa ja siitä johtuvaa suurta alaspäin vierittämistarvetta tekstiä lukiessa. Tämä on huono puoli verrattuna iPadin aukeamiksi taitettuun tekstiin. Peda.netin hyvä puoli taas on oman kirjan muokkausmahdollisuus ja alustariippumattomuus. Samaa sähkökirjaa voi lukea niin kännykällä, tabletilla kuin isolla tietokoneellakin. Chromebookin hyväksi puoleksi on luokkakäytössä todettu myös hyvä akun kesto ja meluttomuus. Kertaakaan koneen akku ei ole kunnolla ladattuna loppunut kesken oppitunnin.

Olen testannut Chromebookia myös koulumme Saksan-vaihdon yhteydessä kuvien julkaisutyökaluna. Siinä yhteydessä tuli imi, että Chromebook ei korvaa kunnolla tehokkaampaa kannettavaa tietokonetta, koska sen teho ei oikein riitä kuvatiedostojen siirtämiseen. Usean megatavun kokoisten kuvien siirtämien kameran kortilta Chromebookiin kestää kymmeniä sekunteja/kuva eli on liian hidasta. Myös kuvien muokkaus on kömpelöä pilvipalveluun perustuvan ohjelman avulla. Sen sijaan tekstin tuottamiseen Googlen Drive-sovellusten avulla Chromebook sopii hyvin.

Simo T.

iPadia testaamassa

Olen koulumme tvt-hankkeen myötä saanut tammikuussa käyttööni uuden täyskokoisen iPad air-tabletin. Koska olen suurelta osin kirjoittanut ja kuvittanut sähköisen oppikirjan, e-Opin Tellus1:n ja tällä hetkellä työstän muiden tekijöiden kanssa sarjan seuraavaa osaa Tellus2:ta, olen myös ottanut sähköiset oppikirjat laajalti käyttöön opetuksessani Kauhajoen lukiossa.

iPad on osoittautunut erittäin käyttökelpoiseksi tavaksi lukea sähköistä oppikirjaa, koska sen näyttö on hyvälaatuinen, lähes paperilta lukemista vastaava ja sille on olemassa hyvin toimiva ja monipuolinen sähköisen kirjan julkaisualusta iBooks. Koska iPad on kevyt, mutta riittävän isonäyttöinen, sitä voi käyttää peruslukemiseen ja selailuun hyvin vastaavsti kuin perinteistä kirjaa. Isona plussana perinteiseen kirjaan nähden iPadin iBooks kirjassa toimivat moitteettomasti kosketusnäyttöön perustuvat monivalinta-, yhdistämis-, piirtämis- ja pienet kirjoittamistehtävät. Edelleen ekstrana perinteisiin kirjoihin nähden sähkökirjasta voi tehdä tehokkaasti tekstisisältöön kohdistuvia hakuja. Liikkuva kuva eli maantieteelisistä ilmöistä paikan päällä kuvatut videot ja ilmöitä kuvaavat animaatiot ovat myös sähköisen kirjan ehdotonta plussaa, jotka toimivat moitteettomasti iPadilla. Liikuvan kuvan lisäksi iPadin hyviin puoliin kuuluu myös erittäin hyvälaatuinen näyttö, jolla sähköisen kirjan tavallista kirjaa paljon laajempi kuvitus pääsee täysiin oikeuksiinsa.

Huonona puolena iPadin käytössä sähköisen kirjan avulla opiskelussa voi mainita kosketusnäyttöön perustuvasn näppäimistön kömpelyyden. Kovin pitkiä tekstejä sillä ei ole kätevää tuottaa ilman lisänäppäimistöä. Toinen ongelma iPadissa lukioryhmien kanssa on se, että laite on melko kallis hankkia ja sille tuotettu sisältö ei sellaisenaan toimi ollenkaan muiden valmistajien edullisemmissa laitteissa. Tästä syystä rymissäni vain joillakin opiskelijoilla on ollut käytössää iPad-versio kirjasta, jolloin sen täysipainoinen hyödyntäminen ryhmän kanssa on ollut mahdotonta.

Olen testannut iPadin käyttöä myös kannettavan tietokoneen korvikkeena esimerkiksi ainejärjestömme BMOL:n hallituksen kokouksessa. Kokemukseni mukaan laitteella on kätevää lukea sähköposteja ja kalenteria sekä kirjoittaa lyhyitä viestejä, mutta esim. sähköpostin sisällön kopioiminen tekstinkäsittelyyn muokattavaksi ja postittaminen edelleen osoittautui turhan hankalaksi. Googlen Driven Docs-sovelluksen saa kyllä iPadille, mutta tekstin muokkaaminen sillä ei toimikaan läheskään yhtä hyvin kuin varsinaisella tietokoneella. Tietenkin tiedon hakuun ja lähes kaikkien verkkosivujen lukemiseen iPad soveltuu erittäin hyvin.

iPadiin, kuten muihinkin mobiililaitteisiin, on saatavilla valtava määrä opetukseenkin soveltuvia pikkusovelluksia. Niistä olen ehtinyt testaamaan esimerkiksi laskimen korviketta, johon voi kirjoittaa sormella kosketusnäytölle laskutoimituksen kuten paperille ja kone antaa suoraan tuloksen.

Eräs käyttö, johon iPad kuten muutkin tabletit erinomaisesti sopivat, on kokeita korjatessa opiskelijoiden esittämän tiedon oikeellisuuden tarkistaminen netin avulla. Tabletti on paljon kätevämpi koepinon kanssa toimiessa kuin isompi tietokone. Myös esim. yo-kokeiden malliratkaisuja olen katsellut kokeita korjatessa tabletin näytöltä paperille printtaamisen sijaan.

Akun kesto on tässä uudessakin mallissa osoittautunut erittäin hyväksi, mikä on tärkeä ominaisuus mukana kulkevassa laitteessa. Myös äänettömyys on hyvä ominaisuus työhön keskittyessä.

Yllättävänä piirteenä iPadin käytössä olen huomannut, että sen koko on myös rajoittanut sen käyttöä pieniin tiedonhakutarpeisiin. Jos pitää valita yhdessä kädessä pidettävän kännykän ja kaksi kättä vaativan iPadin välillä, iPad jää helposti ottamatta esille, kun taskusta vedettävällä kännykällä saman asian saa hoidettua nopeammin. Jopa esimerkiksi e-Opin kirjonen Peda.net -versioita voi  lukea kännykänkin kokoiselta näytöltä.

Simo Tolvanen
bi/ge lehtori

Opet koulun penkillä

Tiistai-iltapäivän iloksi järjestettiin lukiolla oma VESO. Aiheeksi valikoitui hankkeen myötä TVT-asiat ja erityisesti Chromebookien kokeileminen.
Tuumasta toimeen. Opettajat hakivat kaapista koneen itselleen ja Opinlakeuden Virtuaalivalmentajan avulla tutustuimme Moodle 2-versioon sekä hieman Adobe Connectiin. Moodle oli entuudestaan tuttu, joten ahkerasti vertailimme uuden ja vanhan eroja. Uusi versio näyttää kivalta, toivottavasti pääsemme pian tekemään kursseja sinne.
Entä Chromebookit sitten? Helppoja käyttää, nopeita - ja verkkokin kesti. Joitakin toimintoja joutui hieman etsimään kun on tottunut PC-maailmaan. Kaikesta kuitenkin selvittiin. Kiitokset Matille koulutuspäivästä! Asiaa jäi vielä vaikka kuinka moneksi vesoksi.

Chromebookit testissä: HI3.

Pilapiirrosten ahkera analysointi menossa. Kuka tunnistaa Stalinin?

Chromebookit ovat olleet saapumisestaan lähtien kokeilussa eri kurssien oppitunneilla. Esimerkiksi Yh1. kurssilla tutustuimme virtuaalikuntaan ja opiskelijat saivat koittaa onneaan kunnanjohtajina Lykkylää pelatan. Historian 3. kurssilla koneet olivat testissä II MS:aan liittyvien pilapiirrosten tulkintatehtävässä. Molemmilla kerroilla koneiden käyttöönotto, kirjautumiset sun muut sujuivat opiskelijoilta varsin sutjakasti. Pullonkaulaksi muodostui kuitenkin varsin nopeasti koulun langatton nettiyhteys. Tämä ongelma lienee helposti korjattu tukiasemia lisäämällä, mikä ei tietenkään ko. hetkellä lämmittänyt mieltä. Kokeilutilanteessa ongelma ratkaistiin melko nopeasti opiskelijoiden omien nettiyhteyksien avustuksella. Tämä ei tietenkään ole mikään kestävä ratkaisu. Pieni pelastus kuitenkin ja toisaalta jälleen kerran hyvä osoitus siitä, miten joustavasti opiskelijat ratkovat tällaisia pikku kupruja opettajan samaan aikaan vielä manatessa hiljaa mielessään jäisiä käpyjä. Kokeilemalla ja vähän kompastelemalla tässä siis aloitellaan.

No nynne tuli

Chromebookien kokonaisvahvuus on nyt viimeinkin onnistuneesti nostettu lukemaan 40 kpl. Tilaushan tehtiin jo viime vuoden puolella, mutta ilmeisesti muutkin ovat havainneet laitteen oivat ominaisuudet. Toimitushankaluuksia mahtuikin sitten matkaan useampaa sorttia. 10 kpl lisälaitteista saatiin käpälään helmikuun alussa, mutta samalla lähetetyt 20 laitetta olivat väärää mallia. Korvaavia odoteltiin likimain kuukausi, mutta nyt meillä siis on millä naputella. Ja latauskaapitkin vielä.

Laitteiden ylläpitoa varten saatiin toimivat puitteet tilaamalla peltiset säilytyskaapit, joissa on kullekin laitteelle oma paikkansa ja oma latauspistokkeensa. Kaapit lisättiin koulumme Wilmaan yhdeksi luokkahuoneeksi, jota opettajat voivat varata käyttöönsä. Näemme siis helposti Wilmasta, onko laitteita käytettävissä vai ei, ja voimme tietenkin tehdä ne varaukset, jos tiedämme tarpeemme ennakkoon. Varausjärjestelmän lisätietoihin voi lisäksi kirjoitella, jos laitteista vain osa on käytössä. Luoman Heikki laati järjestelmän käytöstä opettajielle seikkaperäiset ohjeet ja ihan opetusvideonkin varausten teosta. Heikille siitä kiitos. Koiviston Ollille puolestaan kiitos kaappien sähkökytkentöjen viilaamisesta kohdalleen ja lukkojen muokkaamisesta koulun yleisavaimella toimiviksi.

Laitteiden ja kalusteiden hankkimisen lisäksi on niitä toki käytettykin. Erityisesti Google Driven lomaketoiminnolla toteutettavaa monivalintakoetta on kokeilu useilla eri kursseilla. Itse havaitsin sen hyvin käyttökelpoiseksi abiturienttien suullisten tenttien yhteydessä. Asiasta valmistunee jonkinlainen kokeiluraportti hankkeen dokumentteihin liitettäväksi.

Digabilla kylässä

Haastavassa kelissä lähdimme Vaasaan kuulemaan sähköisten ylioppilaskirjoitusten järjestämisestä. Edellisen päivän pakkaset olivat muisto vain lumen ja veden tippuessa taivaalta. Tiet olivat jään tai lumen peitossa.

Digabi kylässä-kiertue oli tullut kaksikielisenä Vaasaan, joten aikamoista kielikylpyä saatiin kun pedagogiikkaa ja IT-asioita heiteltiin molemmilla kotimaisilla! Mikäs siinä, mutta posti oli tehnyt tepposet ja itse demolaitteet olivat jääneet saapumatta, joten sovellettiin. Voitiin todeta sekin, että jos jokin asia ei toimi, itse koetilanne hoituu kyllä koska suunnitelma B on aina olemassa.

Mitä sitten tarttui haaviin? Ensi keväänä saadaan demota jotain ja pikku hiljaa testataan isommalla kokoonpanolla verkkojen kestävyyttä. Tablettitietokoneella ei kirjoituksia vielä voi hoitaa, mutta kannettavalla voi. Siinä pulma niille opiskelijoille, jotka pitävät tableteista. E-oppikirjaa kun  on mukavampi lukea tabletilta.

Digabin sivuilta löytyy kaikenlaista aiheesta ja tässä linkki tämänpäiväiseen esitykseen: http://digabi.fi/lib/exe/fetch.php?media=file:projekti:materiaalit:digabi_kylaessae_vaasa_10.12.2013.pdf

Sitten kääritään hihat ja ruvetaan hommiin! Sähköä lukioon ja piuhat kiinni. Nyt mennään!

Hankevetäjä humputtaa

Hankevetäjä istahti juuri junaan YTL:n FyKe seminaarista, jossa pohdittiin fysiikan ja kemian kirjoitusten muuttamista sähköiseen muotoon. Seminaarissa olin MAOL ry:n toisena edustajana toisen ollessa fyysikko, joten pienellä porukalla mentiin. Suurin osa seminaarin sisältöä on toistaiseksi salassa pidettävää, joten asioista ei voi vielä juuri huudella. Hyvässä vauhdissa kuitenkin ollaan ja mainittujen aineiden sekä biologian kokeiden rakennetta muodostetaan yhteistyössä. Tämä helpottaa kokelaiden taakkaa, kun järjestelyt ovat samankaltaisia näissä aineissa, joista hyvin moni valitsee useamman. Rehtori Virpi ja teknisenä ihmisenä Heikki ovat puolestaan juuri lähdössä Vaasaan Digabin koulutukseen, johon aamun tilaisuuden esittelijäkin Helsingistä riensi. Heillä on kohta enemmän tietoa järjestelyjen teknisestä toteutuksesta.

Hankevetäjä on toki tehnyt muutakin, kuin istuskellut Sörkassa (YTL:n toimistolla, ei siis vankilassa). Opettajien kokeilukäyttöön tulevat tablet-laitteet on tilattu ja osa tullutkin. Omenaosasto saapuu Jouluksi, joten lomien aika on lehtoreilla kiivasta kokeilu- ja totutteluvaihetta. Alkuvuodesta startataan sitten uusin kujein. Myös Chromebook–laitteita on tilattu lisäpamaus, joka toivottavasti saapuu jo koeviikolle, jotta niitä saataisiin testattua koko opiskelijaryhmän käytössä mahdollisimman pian.